Shizuoka

Tähän alkuun kuva vappujuhlinnastamme. Käytiin 1.5, eikä vappuaattona hieman juhlimassa, vaikka ei nyt ihan oikeaa vappufiilistä saatukaan aikaan japanilaisella ruoalla ja ilman mitään vappuhärveliä :P toinen suomalainen vielä jätti tulematta! Hauskaa oli kuitenkin.

Vappua juhlistamassa.

Kävin toukokuun alussa Shizuokassa Siyingin ja hänen isäntäperheensä kanssa. Siyingin isäntäperheen äidin äiti asuu siellä. Shizuokan prefektuuri sijaitsee Tokion ja Osakan välissä, ja matkasimme sinne autolla yöllä. Matka kesti noin 5 tuntia.

Aamulla kun pääsimme perillä, kävimme syömässä aamupalaa ja sitten lähdimme hieman tutkimaan paikkoja. Ensimmäinen kaupunki jossa olimme, on nimeltään Hamanako.

Kuvassa näkyvä talo on vanha rakennus Edo-aikakaudelta.

Edustalla oli ihmisiä pukeutuneena ajan mukaisiin asuihin.

Talon sisällä oli mallinukkeja näyttämässä hieman miten muinoin elettiin.

Talo oli kuuluisa siitä, että sotaan lähteneiden miesten vaimoja ja tyttäriä kai asui siellä, ja kai harjoittelivat hieman taistelemistakin, jotta osaisivat puolustautua mahdollisia hyökkääjiä vastaan.

Seuraava paikka oli vanha majatalo nimeltä Kinokuniya, joka on ollut paikalla joitakin vuosisatoja, ja nykyään toimii museona.

Kuvassa näkyy yläkerran huoneita. Paikassa katto oli matalalla, koska Japanilaisten keskipituus tuohon aikaan oli hieman matalampi, sekä siitä syystä että matalassa tilassa miekkaa on vaikeampi käyttää. Näin majatalossa yritettiin taata vieraiden turvallisuutta hieman.

Portaat eivät olleet helpoimmat kävellä. Kuvassa näkee myös millaiselta vanhoissa taloissa käytetty puu näyttää. Itse pidän puun väristä ja siitä että sitä on kiilloitettu mukavasti.

Oppaamme oli kuvassa näkyvä vanha herra, joka tässä selittää paikan keittiön saloja. Keittiössä oli mm. jännä mekanismi, jolla yläikkunan sai auki narusta vetämällä, jotta savu pääsee ulos kätevämmin.

Entisaikojen ofuro, eli kuuma kylpy, oli yksinkertaisesti vain puinen iso sammio. Tekisi kyllä mieli kokeilla joskus kuinka mukava tuollainen on. Joissain paikoissa kylpytynnyrin alla oli suoraan tuli jonka avulla vesi lämmitettiin ja voitiin pitää kuumana pidemmänkin aikaa.

Tietenkin paikasta piti löytyä wc:kin. Kuvassa vasemmalla vanhanaikainen Japanilaistyylinen wc, joita on siis tänäkin päivänä Japanissa paljon, tosin toimii tietenkin vesihuuhtelulla. Oikealla pisuaari, jota en kyllä olettanut löytyvän vanhan ajan Japanista.

Majatalon puutarhassa oli kuvassa näkyvä pieni vesiallas, jossa lepäsi nuo muutamat bambupötköt. Bambut olivat onttoja, ja niitä kuuntelemalla veden lorina muuttui joksikin aivan muuksi. Ääntä vaikea kuvailla, mutta jännä oli. Entisaikojen huvia.

Viimeisenä Hamanakossa oli vuorossa tämä paikka, joka on entinen Geishatalo.

Tämä paikka ei ollut ihan yhtä hyvässä kunnossa pidetty kuin Kinokuniya, joka teki paikasta ehkä jopa hieman autenttisemman.

Näiden nähtävyyksien jälkeen suuntasimma junalla Hamamatsuun, jossa hotellimmekin sijaitsi. Hamamatsussa oli myös tarkoitus käydä katselemassa paikallista leijafestivaalia.

Leijafestivaalialueelle päästyämme saimme ottaa kuvia itsestämme tilanteeseen sopiva takki päällä. Takana näkyy kuvia joita leijoissakin on.

Leijat eivät olleet mitään hirveän pieniä, vaan enemmänkin parisängyn kokoisia, ellei jopa isompiakin.

Tulimme paikalle hieman myöhään, joten suurin leijaruuhka oli jo mennyt ohitse. Vielä oli menossa leijataistelu, jossa leijan naru yritetään saada kierrettyä vastustajan leijan narun ympäri, ja sitä hankaamalla naru poikki. Koska kisa oli jo edennyt aika paljon, ei leijoja ollut enää hirveästi jäljellä.

Leijoja lennätetään tänä vuonna syntyneiden lasten kunniaksi. Kuvassa näkyy kuinka lapsi isän kanssa juhlii tilaisuutta. Hirveän moni lapsista ei kuitenkaan tuntunut nauttivan kovasta juhlimisesta :P (kuulemma korvatulpat oli kuitenkin laitettu)

Leijojen lennättämisen jälkeen oli illalla kadulla vuorossa paraateja. Ensimmäisenä oli vuorossa sambaparaati. Luultavasti jotenkin liittyy kaupungissa olevaan suureen portugalilais vähemmistöön.

Samban jälkeen oli vuorossa jotain perinteisempää, eli leijojenlennättämispaikalta tuttu musiikki ja huutelu jatkui hieman tyylikkäämpänä täällä.

Mukaan tuotiin myös näitä rakennelmia, joiden sisällä lapset soittivat ja lauloivat. Ihmiset olivat jakautuneet täällä eri ryhmiin kaupunginosien mukaan, ja takeissa olevat symbolit kertoivat mistä kaupungista kukakin tuli.

Seuraavana päivänä Siying pääsi isäntäperheen äidin siskon kimonoliikkeessä kokeilemaan kunnollista kimonoa, jonka hinta kipuaa jossain taivaan tuntumissa. Nätiltähän tuo sitten näytti :) käytiin hieman puistossa kuvia ottelemassa. Ostimme myös kimonoliikkeestä yukatat (siying 2) koska saatiin hieman alennusta.

Tämän jälkeen käytiin sitten yhdessä illallista syömässä, ja sen jälkeen taas autoajelu takaisin Osakaan. Ihan kiva reissu oli, vaikka olisi ehkä hieman pidempikin voinut olla.