Hanabi

Hanabi, kirjaimellisesti kukkatuli, eli ilotulitus. Ilotulitteet kuuluvat Japanissa kesän iltoihin, eikä uuteenvuoteen kuten Suomessa. Mitään suurta syytä, eikä ilmeisesti lupiakaan tarvita ilotulitteilla leikkimiseen. Kesäkuun alussa kaverit pyysivät mukaan ilotulitteita kokeilemaan.

Ilotulitteita ennen teimme yhdessä takoyakeja. Takoyaki on taikinapallero jonka sisällä on mustekalaa ja mahdollisesti hieman kasviksia tai jotain muuta hyvää. Ikäänkuin Japanin lihapulla.


Kuvassa Kaname ja Yuki takoyakeja kääntelemässä. Takoyakia varten on olemassa oma masiinansa, joka on lähinnä sähkövastus jonka päällä on metallinen pannu, jossa puoliympyrän muotoiset kuopat odottelevat taikinaa.


Tässä itse mustekalaa raakana, allekirjoittaneen pilkkomana. Mustekalaa syödään Japanissa raakana tai kypsennettynä. Ihan hyvää molemmilla tavoilla.

Itse takoyaki tehdään niin, että ensin pannuun kaadetaan taikina. Sen jälkeen mustekalan palaset ja muut mahdolliset ainekset laitetaan taikinan sisään. Pienen odottelun jälkeen pallurat käännetään ympäri pienellä tikulla, jolloin saadaan pallon toinen puoli muodostumaan. Sitten vain odotellaan ja pyöritellään palloa välillä jotta se paistuu tasaisesti kaikilta puolin. Helpon kuuloista, mutta pallon pyörittely alkuvaiheessa tikulla on hankalahkoa aluksi.


Kuvassa vasemmalta alkaen kolme eri takoyaki erää. Kuten huomaa, laatu paranee harjoittelun jälkeen :P Pyörittelimme näitä yhdessä, joten ketään ei voi yksinään syyttää tai kehua. Herkullisia olivat kyllä kaikki! Takoyakit tarjoillaan okonomiyaki kastikkeen ja kuivatun kalasta tehdyn hyvin ohuen hommelin kanssa. Herkullista!


Syötyämme matkasimme joenrantaan. Kuvassa Yuki sytyttämässä ilotulitteita Kanamen seisoessa kauempana.

Japanissa ilotulitteet eivät tarkoita kovaäänisiä räjähdyksiä, vaan lähinnä isoja tähtisadetikkuja erilaisissa muodoissa. Niistä saakin kivoja kuvia!




Näissä kolmessa kuvassa ylhäältä katsoen Yukin, Kanamen ja minun taidonnäytteitä.


Yuki hyppäsi moponsa selkään ja teki hienon suoran viivan :D


Tämän rajummaksi eivät ilotulitteet tällä kertaa menneet. Nättiä kyllä oli.


Menimme muutama päivä myöhemmin isomman joukon kanssa ulos juhlimaan ja ilotulittamaan. Lämpötila kun oli kuitenkin jotain 20 asteen mukavammalla puolella, niin ei jaksanut joka ilta sisällä juhlia.

Tällä kertaa minä ostin ilotulitteet, ja löytyi paketteja jossa oli jotain ilmaankin lentäviä ilotulitteita. Ei mitään kovaäänistä kuitenkaan, paitsi muutama miniraketti jotka lentävät ja sanovat poks. Ilotulitteista ei ole tällä kertaa kuvia, koska itselläni oli niin hauskaa niillä leikkiessä.


Kuten kuvasta näkyy, meno oli rauhallista. Paikkaa jouduimme vaihtamaan kerran kun eräs herrä huusi ikkunasta että siinä kohdassa emme ilotulitteita saa käyttää. Sanoi vielä aika epäkohteliaalla Japanilla! Ainoa kerta kun joku sellaista minuun käytti oikeastaan. (Epäkohtelias tässä meinaa siis käskymuotoa. Ei sentään sen pahempaa, vaikka Japanissa sen pahemmaksi on jo hieman hankalempaa mennä.)


Saimme myös otettua hienon ryhmäkuvan, jossa jokainen on itsensä näköinen. Oli mukava ilta! :)

Muovista ruokaa

Kesäkuussa kävimme koko vaihtariryhmä opettajien kanssa tekemässä muovista ruokaa. Miksikö? Japanissa on tapana, että ravintoloiden edessä on tarjoiltavista annoksista muoviset jäljennökset, jotta mahdolliset asiakkaat näkevät heti millaista ruokaa on tarjolla. On myös näppärää ulkomaalaisille jotka eivät ruokalistaa osaa edes lukea. Tästä syystä oli meille kulttuuria opiskeleville vaihto-oppilaille hyvä mennä katsomaan ja kokeilemaan miten muoviset ruoat syntyvät.

Menimme yhdessä Kiotoon, jossa sijaitsi yksi muoviruokia valmistava yritys.

Tässä hylly paikan sisällä, jossa näkee hieman millaista tavaraa valmistetaan. Ravintolat antavat valokuvan tai jopa oikean ruoka-annoksen, joka sitten kopioidaan täällä tarkasti. Aidolta myös näyttää.


Vaihtareita odottelemassa valmistuksen alkua. Etualalla Alaskalainen Andrew ja syvyysjärjestyksessä siitä eteenpäin Havaijilainen Eddie, Ruotsalainen Martin, sekä Korealaiset Mirai, Doo ja Helim.


Meidän oli määrä valmistaa parfaitit, joka tässä tapauksessa oli jäätelöä ja hedelmiä. Tässä näkyy aineksia.


Kuppi kaadettuna pöydälle. Annoksen hedelmät. Hedelmien väritys tehtiin ennen käsin maalaamalla, mutta nykyään käytetään tarroja. Ei ole aikaa kaikkien maalaamiselle.


Jäätelönä toimii silikoni, jota tursutetaan "kastikkeen" päälle. Hienon kierrekuvion sai näin aikaan, ja kaipa se toimii näin helposti jäätelölläkin. Pitää kokeilla joku päivä!


Jäätelön tursottamisen jälkeen hedelmät tökättiin paikoilleen ja odotettiin annoksen kuivumista. Näyttää ihan hyvältä, eikö?


Jotkut annoksista näyttivät oikeasti herkullisilta. Nälkäiset ihmiset saadaan helposti näillä ravintolaan sisään. Nytkin tekee mieli spaghettia....

Comicon - Osaka ja Kioto

Alkuun voisin selittää hieman tietämättömille mikä Comicon on. Comiconin nimi on lyhennys sanoista Comic Convention, eli kyseessä on eräänlainen sarjisfestari. Japanilainen versio eroaa kuitenkin suomen sarjisfestareista ja animeconeista ym. siinä, että ohjelmaa ei ole lainkaan. Paikalla ei myöskään näe mitään kustantamoita myymässä omia sarjakuviaan tai animaatioitaan. Japanissa tapahtuma on tehty amatööripiirtäjille ja cosplayaajille. (Cosplay, eli Costume Play tarkoittaa sitä kun ihmiset pukeutuvat sarjakuvassa/animaatiossa/pelissä olevaksi hahmoksi.)

Doujinshi, eli omakustannesarjakuva, tai kirja on hyvin suuri juttu verrattuna länsimaihin. Suurin osa näistä omakustanteista on fanitavaraa, eli tehdään sarjakuvia jo olemassaolevista kaupallisista sarjakuvista tai animaatioista. Nopea tajuaa että kyseessä on jo tekijänoikeusrikos, mutta Japanissa tekijänoikeuksien haltijat antavat tämän luistaa läpi sormien, vaikka heidän hahmoistaan tehdäänkin 18+ materiaalia. Syitä tähän voi vain arvailla. Itse veikkaan että tämä on heille hyvää mainosta, ja piirtäjät ovat yleensä aika taitavia, ja hyvin moni ammattilainen Japanissa lähtee liikkeelle juuri doujinsheja piirtämällä.

Tokiossa comiconit ovat erittäin suuria tapahtumia, ja kävijämäärä on tungoksia aiheuttavaa. En tiennyt mitä Osakan vastaavasta pitäisi odottaa, mutta hieman pettynyt olin, sen voin myöntää :P

Tässä näkyy siis melkeinpä koko Comicon. Ei hirveän iso siis. Myyntipöytiä oli parisen sataa, ja suurin osa myytävästä tavarasta oli tytöille suunnattua Shounen-ai:ta. Itse en ostanut täältä mitään.


Cosplayta oli jonkin verran, ja aika hyviäkin pukuja näkyi. Hirveästi ei kuvia kuitenkaan saanut napattua.

Tapahtuma oli siis pieni pettymys, ja kaverini päättivät originaalitöiden vähyyden takia tehdä seuraavaan Comiconiin, joka järjestettiin Kiotossa kesäkuussa, oman doujinshin. Päädyin siihen sitten itsekin mukaan, joten minä ja Alaskalaiset Andrew ja Chris teimme oman kirjasemme. Ajan puutteen vuoksi emme saaneet kirjasta painettua vaan jouduimme tulostamaan sen tulostinpalvelussa ja niitata yhteen. Ihan ok tasoa saimme kuitenkin tehtyä. Comiconiin piti ensin hakea kirjallisesti ja maksaa 1000yenin pääsymaksu. Myyntipöydän saanti ei myöskään ole itsestäänselvyys, jos hakijoita on enemmän kuin pöytiä. Me saimme kuitenkin pöydän, koska nähtävästi hakijoita ei ollut tarpeeksi :P


Kioton Comicon oli suurempi kuin Osakan, vaikka ei kuitenkaan hirveän paljoa. Kuvassa minä ja Andrew pöytämme takana. Yllättäen olimme ainoat ulkomaalaiset myyjät.


Hieman yleiskuvaa paikasta. Tälläkin kertaa suurin osa myyjistä oli tyttöjä, ja tavarat tytöille suunnattua. Muutamia miespuolisillekin suunnattuja juttuja näimme.


Tässä cosplayalue, joka Kiotossa oli paljon paremmin organisoitu kuin Osakassa.


Sitten hieman cosplaykuvia. Tässä Air Gear sarjasta hahmoa. Andrew halusi ottaa kuvan, koska omistaa samanlaiset lentäjänlasit kuin tällä tytöllä :P meni vielä juttelemaan niistä jälkeenpäin.

Guilty Gear pelisarjasta muutama hahmo. Nämä cosplayaajat seurustelevat ja pukeutuvat aina kahdestaan saman sarjan hahmoiksi. Hyvä että on yhteinen harrastus :)


Tämä Cinnamon Roll hahmo oli aika hienon näköinen ilmestys. Yllättäen sisällä on miespuolinen pitkä henkilö. Hän mahtuu sisään siten, että pää on hatun sisällä. Tällä tavoin kädetkin toimivat lyhyinä helposti.


Rurouni Kenshin hahmoja. Pidän sarjasta, joten kuvia oli pakko ottaa ^^ Jännänä yksityiskohtana, suurin osa cosplayaajista oli myös tyttöjä, vaikka hahmo olisikin ollut miespuolinen oikeasti. Toimii kuitenkin aika hyvin, koska Japanilaisilla piirtäjillä on tapana tehdä mieshahmoista niin nätin näköisiä.


Luulisin että jotain Liisa ihmemaassa cosplayta. En ole ihan varma onko jostain Japanilaisesta versiosta.


Andrew pääsi myös kuvaan mukaan muutaman Lucky Star cosplayaajan kanssa. Oikean puoleinen osti myös doujinshimme
( ^o^)/

Kioton comicon oli ihan mukava kokemus, vaikka myimme vain 8 kappaletta doujinshiamme...(paremmin kuitenkin kuin naapurimyyjät). Tilaisuuden jälkeen myimme myös aika pinon kaikille tutuillemme. Voittoahan emme missään vaiheessa saaneet, eikä se ollut tarkoituskaan. Voimme nyt sanoa että olimme myymässä Comiconissa omaa doujinshia, ja se oli tarkoituskin :) kivaa oli.

Sakura

Huhtikuu oli sakuran, eli kirsikan aikaa. Sen lisäksi että käytiin juomassa ja syömässä puitten alla, käväisin myös Siyingin kanssa sakurapuistossa. Kyseessä on alue aivan asutuksen vieressä joen rannalla. Puistossa on satoja kirsikkapuita, joista suuri osa on eri kirsikan lajia, joten erillaisuutta riittää. Puisto on myös auki normaalille yleisölle vain muutaman päivän vuodessa, joten tungosta riittää.

Kävimme illalla, koska ajattelimme että valaistus olisi nättiä, näin ajatteli kuitenkin myös aika moni muu. Hienolta kyllä näytti.


Tässä lähikuvaa muutamasta eri lajikkeesta. Joistain kukista oli aika vaikea nähdä eroja lajien välillä.

Tungosta siis oli kuten kuvasta näkyy. Pimeässä oli myös vaikea saada teräviä kuvia ilman salamaa, suuri väkijoukko ei myöskään auttanut asiaa. Nättejä kukat olivat kuitenkin. Paikka ei myöskään ollut mikään valtava, ja emme viihtyneet tungoksessa hirveän pitkään. Oli kuitenkin kiva nähdä tällainen sakuratarha.